Helsingin Karateklubi Ry
Helsingin Karateklubi Ry

Helsingin karateklubi

Helsingin Karateklubi on palannut Lauttasaaren Liikuntakeskukseen. Tuleva kausi syyskuusta 2017 kesään 2018 tulee olemaan Keijo Mikkosen 40 vuotisjuhlakausi karateopettajana. Keppana perusti seuran jo vuonna 1978 ja on siitä lähtien ansiokkaasti toiminut seuran johdossa ja päävalmentajana. Maanantaintreenit ovat klo 18:00 - 19:20 ja niiden vastuuopettajana jatkaa nyt Keijo Mikkonen. Kaikki messiin treenaamaan sekä uudet lajista kiinnostuneet että vanhat tauolla olleet jäsenemme - nyt on hyvä hetki palata tatamille treenaamaan Keppanan kanssa.Syksyllä torstain treenien vetäjinä jatkavat Antti Ahonen ja Juha Mellin. Lauantain treenien vetäjänä jatkaa Tero Väyrynen ja perhekaratessa Hannes Päivänsalo.Sunnuntain karatea kaikille ryhmänvetäjänä vetäjänä jatkaa Janne Anttinen. Vierailijoita ja leirejä on myös tiedossa, mutta niistä tiedotetaan tarkemmin syyskauden alkaessa. Samoin tiedotamme myöhemmin erikseen perhekaratesta sekä junnukaratesta.   Potkua syyskauteen kaikille!.

Tule mukaan hyvähenkiseen porukkaamme ja pyydä kaverisikin mukaan. Treenatessa oman kehosi hallinta kehittyy, voit paremmin sekä arkiset murheet unohtuvat. Liittymällä Lauttasaaren Liikuntakeskuksen jäseneksi voit lisäksi nauttia kaikista ryhmäliikuntatunneista sekä kuntosalipalveluista.

Karateharrastuksen aloittaminen  Helsingin Karateklubissa on helppoa. Voit tulla mukaan omana itsenäsi. Kuntosi kohenee mielenkiintoisen harrastuksen myötä kuin sivutuotteena, kun mieli ja keho työskentelevät erilaisten lyöntien, potkujen, vapautumis- ja hallintaotteiden parissa. 

Karateharrastajamme ovat eri- ikäisiä. Vanhimmat aktiivimme ovat   reilusti yli 60 vuotiaita ja nuorimmat 7-vuotiaita.

Karate on myös äärimmäisen terveellistä liikuntaa. Kun keho ja mieli työskentelevät yhdessä, niin jokaisen harjoituksen jälkeen hyvä olo säteilee ympäri kehon. Karate on tie kestävään, terveelliseen ja tasapainoiseen elämäntapaan.
Harjoittelemme turvallisesti. Kaikki liikkeet kontrolloidaan ja harjoituskaveria ei koskaa n vahingoiteta.  Tämä opettaa itsehallintaa ja itsehillintää.

Helsingin karateklubi ry/ Lauttasaaren liikuntakeskus, Heikkiläntie 4, 00850 Helsinki , p 041 530 7330
Karaten aikuisten syyskausimaksu on 220€.  Karatetreenimaksu sisältää  ohjatut karatetunnit . Karate sisältyy Liikuntakeskuksen jäsenyyteen. Liikuntakeskuksen Joustojäsenyydessä ei sitoutumispakkoa. Joustojäsenyyteen sisältyy kaikki Liikkarin palvelut.

Kausimaksu maksetaan seuran tilille 10.9-2017 mennessä. Karatekoilla tulee olla myös Liikuntakeskuksen kulunvalvontakortti, joka vedetään vastaanotossa aina ennen harjoituksia.


Seuran tilinumero on:
FI11 2263 1800 0149 26

         
Tatamilla tavataan !

Yleisesti karatesta

MITÄ KARATE ON?

Japaninkielinen sana "karate" tarkoittaa suomeksi: "tyhjä käsi". Nimitys viittaa siihen, että kyseessä on aseeton itsepuolustusmetodi. Karate on Kiinassa, Okinavalla ja Japanin pääsaarella kehittynyt itsepuolustustaito.

Nykyään karateen liittyy seuraavia asioita: 1. karate on itsepuolustustaidon harjoittelua 2. karaten harjoittaminen kohottaa kuntoa parantaen terveyttä 3. karatea voi harjoittaa kilpaurheiluna 4. karaten harjoittaminen voidaan ottaa elämäntavaksi

Karatea harjoitetaan monien eri koulukuntien järjestelmien mukaisesti. HKK:ssa noudatetaan Wado-koulukunnan (=Wadoryu) perinteiden mukaisesti.

Eräs Wado-tyylin päävalmentajista, Tatsuo Suzuki, määrittelee kirjassaan "Karate-Do" karaten oleellisimman tavoitteen mielenkiintoisella tavalla: "Karaten tavoitteena on päästä ´alkuperäiseen mielentilaan´".

Edellinen yllättävältä kuulostava määritelmä muuttuu mielekkääksi, kun pohdiskellaan taistelutilannetta: siinä kaikki on mahdollista. Mitään ei voi varmuudella suunnitella etukäteen. Jos kiinnittyy ajatukseen, että hyökkäys tapahtuu potkuna, on sitonut refleksinsä tällaiseen ennakkoluuloon. Jos hyökkäys sitten tuleekin yllättäen iskun muodossa, eivät luonnolliset iskun torjuntarefleksit ehdi vapautuneesti toimia.

Elämässä ei yleensäkään ole eduksi olla ennakkoluuloinen. Ennakkoluuloisuus estää uusia luovia ratkaisuja ja johtaa monenlaisiin ikäviin asenteihin, kuten rasismiin.

Alkuperäinen mieli on sama kuin lapsen mieli ennen kuin tälle opetettiin käsitykset ja niihin sitoutuminen. Tämä tarkoittaa, että meidät yleensä kasvatetaan varsin ennakkoluuloisiksi. Meitä kylläkin kehotetaan olemaan ennakkoluulottomia, mutta todellisuudessa olemme kovin tiukasti sitoutuneet käsityksiimme eri asioista. Emme tahdo sujuvasti muuttaa piintyneitä käsityksiämme, vaikka todistusaineisto muutoksen aiheellisuudesta olisi vakuuttava.

Karaten harjoittamisen perimmäinen tavoite on siten vapautuminen ennakkoluuloisesta ajattelutavasta ja sen aiheuttamasta käyttäytymisestä.

Ennakkoluuloton ajattelumalli ("käsityksiin tarrautumattomuus") on karaten idea. Sanan "karate" suora merkitys "tyhjä käsi" tarkoittaa henkisellä tasolla "tyhjää mieltä". Huomattakoon kuitenkin, että "tyhjä mieli" ei tarkoita sitä, ettei päässä kulkisi ajatuksia. Päinvastoin - "mielen tyhjyys" tarkoittaa sitä, että ajatukset virtaavat vapautuneesti, ennakkoluulottomasti, takertelematta.

Puupölkkymäinen mielen tyhjyys ei liene kenenkään mielestä tavoiteltavaa.

KARATEN LYHYT HISTORIA
Karate on pitkälle kehittynyt itsepuolustusmetodi, jonka juuret ovat kaukana historiassa. Jo vuosituhansien ajan Eurooppa, Intia ja Kiina ovat olleet vuorovaikutuksessa keskenään.

Antiikin Kreikan olympialaisten kamppailulaji pankration on tunnetuimpia länsimaalaisia kamppailulajeja. Se oli nyrkkeilyn ja painin yhdistelmä. Aleksanteri Suuren sotaretki ylsi aikoinaan Intiaan saakka. Tällöin Kreikan ja Intian kampailulajien välillä on ollut vuorovaikutusta.

Tarunhohtoinen intialainen kuninkaanpoika Bodhidharma muutti 500-luvulla Kiinaan opettamaan mielenhallinta-tekniikoita. Hän on aivan ilmeisesti opettanut intialaisia joogatyyppisiä harjoitusmenetelmiä.

Taru kertoo, että Bodhidharma kehitti voimisteluliikesarjan terveyden hoitamiseksi: Lo-Han´in 18 kättä. Tämä on joogamainen liikesarja, jonka varaan nykyinen kung-fu on rakentunut.

Bodhidharma loi perustan myös karatelle.
Ajatellaan, että kiinalainen tekniikka "te" eli "kiinalainen käsi", joka on saanut vaikutteita Bodhidharman metodeista, siirtyi Kiinasta Okinavan saarelle, eli "kiinalainen käsi" siirtyi Kiinasta Okinavan saarelle. Siellä tekniikka vaikutti saaren omiin taisteluteknikoihin. Okinavalta varsinaiseksi karateksi kehittynyt tekniikka siirtyi Japanin pääsaarelle, jossa sitä muokattiin edelleen.

Sittemmin samoilla kiinalaisilla kirjoitusmerkeilllä kirjoitettu "te" eli "kiinalainen käsi" tulkittiin Japanissa 1900-luvun alussa merkityksenä "karate" eli "tyhjä käsi". Kehollisella tasolla "tyhjä käsi" tarkoitti aseettomuutta. Henkisellä tasolla tarkoitettiin "mielen tyhjyyttä" eli kaikkeen valppaasti valmiina olevaa ennakkoluulotonta mielentilaa.

KARATE JA ZEN
Japaninkielinen sana Zen on parasta suomentaa käsitteeksi: "mielenhallintatekniikat". Kyseessä ei ole mikään mystinen tai uskonnollisen järjestelmä, vaan joukko menetelmiä, joilla pyritään vapautumaan harhaluuloista.

On huomattava, että karate ei ole samuraiden taistelutaito. Samurait käyttivät jujutsua. Karaten juuret ovat Kiinassa. Tarunhohtoinen Bodhidharma tuli Intiasta Kiinaan 500-luvulla. Hänestä tuli Shaolin-luostarin johtaja. Hänen tarkoituksenaan oli opettaa mielenhallintatekniikoita - siis Zeniä.

Kerrotaan, että Bodhidharma harjoitti seinään-tuijotusmetodia ("9 vuotta") eräänä mielenhallintatekniikkana. Tämän harjoituksen tarkoituksena on ilmeisesti ollut kehittää valppautta. Tarun mukaan Bodhidharma nimittäin leikkasi silmäluomensakin pois voidakseen harjoitella tehokkaammin. Maahan pudonneista silmäluomista kasvoi tarun mukaan peräti teepensaita, mikä viittaa sekin tämän harjoituksen tarkoitukseen: virkeyteen.

Helsingin Karateklubissa harjoitetaan seuraavia mielenhallintatekniikoita, joista on hyötyä keskittymistä ja valppautta vaativissa tilanteissa.

1. Mokuso
Mokuso on keskittymisharjoitus. Sitä harjoitetaan lyhyen aikaa ennen harjoituksia ja harjoitusten jälkeen. Mieli rauhoitetaan keskittyneeksi parhaiten laskemalla hengityksiä. Samalla pidetään silmät kiinni, tai mieluiten hiukan raollaan. Katsetta ei kiinnitetä mihinkään kohteeseen. Arkimaailman kiireet ja huolet poistuvat harjoituksen avulla mielestä, kunhan opettelee tämän yksinkertaisen tekniikan.

2. Zanshin
Japaninkielinen sana Zanshin tarkoittaa suomeksi: "jätä mieli". Tätä mielenhallinta- harjoitusta pyritään käyttämään kaikissa harjoitusvaiheissa. Kyseessä on ennakkoluulottoman valppauden harjoittaminen - sanokaamme "valppaaminen". Ideana on, että pyritään luopumaan suunnitelmallisesta, yleensä ennakkoluuloisesta mielen käyttötavasta. Pyritään olemaan vapautuneen valppaita ottamaan vastaan minkälainen hyökkäys tahansa.

Koska hyökkäys voi tapahtua mistä suunnasta tahansa, harjoitellaan näkökentän tietoista havainnointia. 
Tulisi opetella näkemään yhtä aikaa molemmille sivuilleen kääntämättä silmäteriään. Näkökentän erillisiin kohteisiin ei kiinnitytä, vaan pyritään havaitsemaan tietoisesti koko näkökenttä tapahtumineen yhtenä ilmiönä. Tämä on mahdollista harjoituksien myötä. Tätä näkökentän käyttötapaa suosittelee kuuluisa miekkamestari Musashi Miyamotolainen kirjassaan "Maa, vesi, tuli, tuuli ja tyhjyys".
Zanshin-valppaustilassa vastustajan hyökkäystapaa ei pohdiskella järkevän suunnitelmallisesti, vaan ollaan valmiita refleksinomaisesti reagoimaan mihinkä tahansa hyökkäysmalliin.

Luonnonmukainen, refleksinomainen itsepuolustustaito tietysti edellyttää lukemattomia harjoitusten toistoja, jotta nämä muodostuisivat yhtä luonnollisiksi kuin polkupyörällä ajaminen. Sen jälkeen riittää pelkkä valppaus ilman ennakkosuunnitelmia: mieli tyhjänä.

WADORYU -KOULUKUNTA
Japaninkielinen sana "wado" tarkoittaa suomeksi "rauhan tie". Kyseessä on sisäisen ja ulkoisen rauhan tie. Harjoitusten tarkoituksena on pyrkiä saavuttamaan omakohtainen mielenrauha ja lisäksi pyrkiä myös rauhaan ihmissuhteissa.

Japaninkielinen ilmaisu "karate ni sentenashi" tarkoittaa: "karateka ei koskaan hyökkää ensin", ei sanallisesi eikä ruumiillisesti. Tämän ajatuksen toteutuminen käytännössä edellyttää harjoittajalta vuosien ajan jatkuvaa mielen hallinnan harjoitusta.

Wado-koulukunnassa pyritään karaten yleiseen tavoitteeseen: rauhalliseen, ennakkoluulottomaan, ns. "alkuperäiseen" mielentilaan, joka on Zen-harjoitusten tavoite.

Sana "do" tarkoittaa "tietä". Tiellä tarkoitetaan tietyn elämäntavan noudattamista. Wadon harjoittaja kulkee tietä, jonka tavoitteena on sisäinen ja ulkoinen rauha sekä ennakkoluulottomuus eri elämäntilanteissa. Kyseessä ei siten ole pelkästään ruumiillinen itsepuolustustaito. Kehittyminen edellyttää jatkuvaa ja pitkään kestävää harjoittelua - siis elämäntapaa.

Kamppailutekniikoita ajatellen seuraavat asiat ovat Wado-tyylille ominaisia:
1. Vastustajan voiman väistäminen ja hyödyksi käyttäminen, kuten samuraitten aseettomassa taistelutekniikassa, jujutsussa..

2. Torjunnan ja vastahyökkäyksen yhtäaikaisuus, johon vielä liittyy poissiirtyminen hyökkäyslinjalta. Nerokkaimmillaan tällainen väistön ja vastahyökkäyksen yhdistelmä tapahtuu ns. nagashi-tekniikalla. Nagashi on Wado-tyylin perustajan Hironori Ohtsukan oivallus.

3. Harjoitus- ja taistelutilanteessa perustana on "rauha": fyysisellä tasolla lihasten rentous ja henkisellä tasolla tyyni ennakkoluulottomuus. Okinavan Shurite-maakunnan kata- harjoitukset ovat Wadoryun perustana. Shuriten katoissa vartalon lihakset ovat periaatteessa aina rentoina. Nopeat impulssimaiset, terävät iskut sisältävät lyhyitä lihasjännityksen hetkiä, joista heti palaudutaan rentouden tilaan. Iskujen energiat lähtevät kehosta siirtyen rentoihin raajoihin, jotka jännittyvät vain hetkeksi iskun osuessa kohteeseen. Tämän jälkeen tapahtuu välitön palautuminen rentouteen. Täten kulutetaan taistelussa mahdollisimman vähän energiaa. Iskujen ja potkujen vaikutuksen teho ei rentouden takia kuitenkaan huonone, päinvastoin impulssivoimat ovat suuria rentouteen liittyvän loppunopeuden ansiosta.

Wado-koulukunnan karate on Hironori Ohtsukan kehittämä yhdistelmä japanilaisesta jujutsusta ja Okinavan karatesta. Wadossa on myös vaikutteita japanilaisesta miekkailusta. Ohtsuka oli okinavalaisen mestarin Gichin Funakoshin oppilas.

Ohjaajat

Keijo Mikkonen

   5.dan musta , päävalmentaja

    

                     

       Heikki Alatalo                    Antti Ahonen                          Jari "Kille" Killström

        3.dan musta                      3.dan musta                           3.dan musta

              

                                     

       Tero Väyrynen                  Janne Anttinen                 Juha Mellin

        2.dan musta                       1.dan musta                    1.dan       

 

                  

              Tero Mellin                         Ralf Åström                    Terho Kettunen

             1.dan musta                       1.dan musta                   1.dan musta

 

                  

   Timo Hämäläinen               Sten Stockmann                     Alexey Schramko

     1.dan musta                     1.dan musta                             1 kyu, ruskea

 

        Risto Piha

        1 dan musta 

Lasten karate

Lasten karatekoulussa opetellaan liikunnan perusteita, itsepuolustuksen alkeita ja keskittymistä. Perinteiset vyökoevaatimukset on jaettu pienempiin osiis eli "natsoihin". Näin motivaatiokin pysyy parempana, kun havaittavaa kehitystä tapahtuu, eikä sitä seuraavaa vyötä varten joudu vuositolkulla treenaamaan. 

Kasvavalle lapselle karate tarjoaa hyvän pohjan mihin tahansa urheiluun ja samalla oma keho ja sen käyttö tulee tutuksi. Johtuen lasten suuristakin kokoeroista kasvuiässä, olemme jakaneet alkeiskurssin jälkeen tapahtuvan harjoittelun ylempiin ja alempiin vyöarvoihin. Näin harjoitteluseura on suunnilleen samantasoista ja kokoista. Lasten ja nuorten karateharjoittelusta on luontevaa iän karttumisen myötä siirtyä aikuisten karatetunneille samassa seurassa tuttujen harrastajakavereiden kanssa. 

Ilmoittautumiset Keijo Mikkoselle keijo.mikkonen (a) liiku.net

Lasten vyökoevaatimukset
Oheisesta PDF tiedostosta näet lasten vyökoevaatimukset (kelt - vihr). PDF tiedostojen lukeminen onnistuu, jos koneellasi on asennettuna Adobe Acrobat Reader® ohjelma.

Leirit

JUNNULEIRI

Tulossa

 Terveisin Junnuvetäjät

tied keijo 041 530 7330

Tapahtumakalenteri

Feed
14.02.2018
-
28.02.2018
Sivujen päivitykset
Sivuja päivitetään   Lisää


Yhteystiedot

Lauttasaaren liikuntakeskus
Heikkiläntie 4
00210 Helsinki

Puhelin (09) 6829120
Faksi (09) 68291222

041 530 7330

keijo.mikkonen (at) liiku.net

Kartta

Toivomme kuulevamme sinusta pian.

 

  • * vaaditut kentät